perjantai 23. helmikuuta 2018

Raskauskilot ja motivaatiohattu


Raskauskilot ja hattu. Mutta miten ne liittyy toisiinsa? Let me tell!



No ne kilot


Kevättä kohti mennään, ja mukana roikkuu yhäkin noita iki-ihania raskauskiloja. Loppusyksy tai talvi on siitä armollista aikaa synnyttää, kun joka tapauksessa kylmältä kääriydytään paksuun vaatekerrokseen, niin ne ylimääräisetkään makkarat ei sieltä heti ole vilkkumassa.

Mutta sitten taas se toinen puoli. Tarkoittaa monilla, ei kaikilla, sitä, että ei ne vanhat vaatteetkaan vielä mahdu päälle. Ja talvella kun tarvitsee tosiaan paljon päälle taretakseen. Täälläkin on lähipäivinä pyörinyt pakkasmittari kahdessakympissä. Itseltäni löytyy onneksi yksi talvitakki, joka mahtuu päälle, vaikka tosiaan vararavintoa raskaudesta vielä jäljellä on. Toppahousut taas, ei toivoakaan. Onneksi voi sentään kerrospukeutua.



Tässä kohtaa se hattu tulee mukaan


Syksyllä jo katselin ihanaa, kirkkaan pinkkiä välikausitakkia, joka kovasti huuteli mun nimeä siellä kaupan vaateosastolla. Vaan silloin asui vielä yksi vauva mun keskivartaloni paikkeilla, joten eipä ehkä se parhain ajankohta ostella vaatteita itselle. Ja tuskinpa yksikään koko niistä takeista olisi mahtunut minua verhoamaan. 

Tällä hetkellä kiloja on vielä, mutta on niitä ihan hyvin tippunutkin jo, ja olen jopa ruennut näkemään vaivaakin sen eteen. Satun kuulumaan niihin raukkoihin, joille kertyy helposti sen miljoona raskauskiloa. Ja ei, en syönyt munkkeja joka päivä. Varmaan ois pitänyt, kun sama tulos tuli silti.

Siksipä menin ja tilasinkin itselleni hatun. Enkä minkä tahansa hatun, vaan motivaatiohatun. Se on juuri saman sävyinen, kuin haaveilemani takki siellä kaupassa. Vielä aion sen takinkin sieltä kaupasta kotiuttaa, jokusen kilon päästä. Kaikki aikanaan.

Mutta onneksi edes pää aina säästyy niiltä raskauskiloilta!



Miten te ootte motivoineet tai tsempanneet itseänne asian tiimoilta?


Älkää sanoko, että ootte kaikki muut niitä onnekkaita, jotka astelee laihempina sairaalasta.. Vai onko se juttu se, kun en sinne sairaalaan synnyttämään mennyt, niin raskauskilojakaan ei voinut sinne jättää..? Kilojen kosto? :D 





Hatun ostostahan syytän Sariannaa. Hatun on tehnyt Pikkulakki

8 kommenttia:

  1. Kilojen kosto :D

    Noh. Ellusta kilot karisi ihan hyvin, viimeiset kaksi kiloa yksivuotispäivän tienoilla. En tehnyt mitään erikoista, mutta vaunu - ja koiralenkit toki olivat päivittäisiä, vaikkeivat mitään maratoneja.

    Jaaaaa nyt sitten Veenun kanssa. :D Laitokselle jäi noin neljä kiloa, loput kuusi roikkuivat mukana ihan just niin kauan kuin imetin. Ekat puoli vuotta en ottanut siitä stressiä, mutta sitten aloin vahdata syömisiä ja liikkua enemmän ja kirjasin liikunnat heiaheiaan... No kilot ei edelleenkään lähteneet, kunto kyllä parani :D Sekin oli hyvä.

    Eli vinkkejä ei siis ole jakaa. :D Mutta tsemppiä kyllä! Miulle tärkeintä on olleet pari liikuntaharrastusta, se on myös omaa aikaa, ja lupailin itselleni myös pieniä palkintoja kun olen käynyt lenkillä neljästi tällä viikolla tai että viikonloppuna saan sitten syödä suklaata. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla viimeks oli jo 8kk kohdalla lähteny lähemmäs kymppi myös ihan ylimääräistä :D Että juu siihen verrattuna on tosi hidasta tällä kertaa!
      Kiitos tsempeistä, niitä kyllä tarvitaan! :)

      Poista
  2. Hihi, ihana motivaatiohattu! Täällä ei hirveästi uskalla vielä luoda ajatusta asialle, näiden liki 20kg ylimääräisen rakkauskilon kanssa, mutta toivotaan et vauva syntyis sen verran pian, että hetki olisi aikaa vielä verhoutua paksumpiin vaatteisiin. Toppahousut ei ole mennyt koko talvena, mutta onneksi tuo patteri mukana on lämmittänyt. Esikoisesta jäi 11kg sairaalaan 1,5viikon aikana ja loput kuusi sitten hupeni pikku hiljaa imetyksen myötä. Nyt en jaksa toivoa moista, mutta toisaalta lempeys kehoa kohtaankin on tässä matkalla kasvanut. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, miekin tykkään :) Mulla oli lopussa abaut 25kg, että jeee :D Esikoisesta tuli "vain" 14kg, ni jestas että tää tämänkertainen määrä tuntui järkyttävältä!

      Poista
  3. Onpas ihanan pirteä motivaatiohattu,toivottavasti toimii!
    Mä oon jättänyt aina suurimman osan raskaus kilosta synnärille,MUTTA kerännyt sitten vauvavuoden aikana melkoisen määrän lisää... ei kiva!!
    Tsemppiä hurjasti projektiin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Toivotaan parasta :D Auts, ai niinkin perin voi olla! Kiitos tsempeistä, ne tulee tarpeeseen! :p

      Poista
  4. Esikoisen jälkeen painoin seuraavana aamuna synnärillä tasan saman verran kuin ennen raskautta. Toisesta painoin muutaman viikon päästä saman kuin ennen raskautta. En tiedä uskalsinko vaa'alle edes sitä ennen. :D

    Neiti on nyt 4 kk ja vaaka näyttää viitisen kiloa enemmän kuin ennen raskautta. Pirulainen sentään. Toki tilanne voisi huonompikin olla. Vaikkakin painan nyt järkyttävät 12 kg enemmän kuin silloin kun aloin odottaa esikoista. Silti herkuttelen päivittäin ja päätän aloittaa uuden elämän aina huomenna. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oho, aika hyvin sulla mennyt nuo kilot ekojen kanssa!
      Oma mielihän se on tärkein mittari millekään :) Tsempit!

      Poista